Lähiluontoa, koulutusta ja kulttuuria kaikille, ei harvoille
Lähiluonto
Luonto on hyvinvoinnin lähde, ja lähimetsät ovat suomalaisille tärkeitä. Metsään suunnataan lenkille koiran kanssa, lasten kanssa leikkimään ja harrastamaan monenlaista liikuntaa. Samaan aikaan lähiluonto on kaikkien muiden eliölajien koti, ja sillä on mittaamaton arvo sinänsä. Jos rahallista arvoa halutaan laskea, kaupunkien lähiluonto tuottaa mittavia terveyshyötyjä ja auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Rakentaminen uhkaa Keravan vähäisiä metsiä. Kerava on Suomen kolmanneksi tiheimmin asuttu kunta, mutta uuden MAL-sopimuksen mukaan kaupunki on sitoutunut 510 asunnon vuosittaiseen asuntotuotantotavoitteeseen. Samaan aikaan kaupunki hamuaa uutta yritystoimintaa alueelleen.
Keravalla ei ole varaa menettää viimeisiä metsiään eikä Keravanjoen rantojen kulttuurimaisemia. Rakentaminen tulee keskittää alueille, joilla ei ole erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Arvokkaat metsäalueet on suojeltava ja muut kaavoitettava lähivirkitysalueiksi. Jos näin toimitaan, jossain vaiheessa uusi tonttimaa loppuu. Silloin voidaan todeta, että Keravan kasvun rajat tulivat vastaan.
Koulutus ja varhaiskasvatus
Koulutus on avain hyvään elämään ja kestävään yhteiskuntaan. Suomalaiset opettajat ovat kansainvälistä parhaimmistoa, mutta koululaisten oppimistulokset laskevat. Liian moni jää ilman toisen asteen tutkintoa ja liian harva jatkaa korkeakoulutukseen. Koulutuksella on myös ratkaiseva rooli siinä, miten maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Merkittävin kasvatusvastuu on perheillä, mutta Kerava voi tehdä paljon lasten ja nuorten eteen. Keskeisintä on pienentää ryhmä- ja luokkakokoja päiväkodeissa ja kouluissa ja varmistaa riittävä henkilökunnan määrä. Myös tilat tulee suunnitella lasten ja nuorten ehdoilla. Jokaisella päiväkotiryhmällä tulee olla omat, tutut tilansa ja jokaisella oppilasryhmällä oma luokkahuoneensa. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja opettajien työaikaa ei tule täyttää hankkeilla ja raportoinnilla.
Kulttuuri
Kulttuuri tuo elämään iloa ja merkitystä. Se on samaan aikaan paikallista ja kansainvälistä, ja se auttaa meitä rakentamaan kestäviä yhteisöjä ja ymmärtämään erilaisuutta. Kulttuuriala on ollut viime vuosina erittäin kovilla, ja Keravan kaupungin on tehtävä parhaansa paikallisen kulttuurikentän tukemiseksi.
Kaupungin kulttuurimäärärahoja tulee kasvattaa.
Mistä rahat?
Vastuulliseen politiikkaan kuuluu myös taloudellisesta kestävyydestä huolehtiminen. Kaikki vaalitavoitteeni maksavat. Onko niiden toteuttaminen realistista?
Kerava saa kaavoituksesta tuloja maankäyttökorvauksina ja tonttien myyntituottoina. Tehtiinpä mitä tahansa, jossain vaiheessa tonttien myyntituotot tulevat päättymään: joko Keravan viimeisetkin pellot ja metsät kaavoitetaan tonteiksi tai tehdään päätös tiettyjen alueiden säilyttämisestä. Kun päätökset metsien säilyttämisestä tehdään nyt, voidaan kaupungin taloudenpidossa vaurautua siihen, että kaavoituksesta tulevat tuotot pienenevät tulevaisuudessa. Syntyvä lovi on käytännössä pakko paikata kiinteistö- ja kunnallisveron avulla.
Ryhmäkokojen pienentäminen kouluissa ja päiväkodeissa on kallista. Keravan kuntatalous on tasapainoinen ja kunnallisvero on kilpailukykyinen naapurikuntiin nähden. Sitä on varaa nostaa maltillisesti. Toimivien päiväkoti- ja koulurakennusten toteuttaminen vaatii ensisijaisesti tutkittua tietoa ja hyvää suunnittelua, ei merkittäviä taloudellisia satsauksia. Opettajiin kohdistuvan raportointikuormituksen vähentäminen ei maksa vaan säästää rahaa.
Kulttuurin suhteen puhutaan pienistä rahoista suhteessa kaupungin kokonaisbudjettiin. Kirjastoa ja museopalveluita lukuun ottamatta Kerava käyttää kulttuuripalveluihin noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Tämän summan kaksinkertaistaminen vähitellen ei hetkauttaisi Keravan kuntataloutta mutta tukisi merkittävästi paikallista kulttuurikenttää.
Minusta
Olen 37-vuotias vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Keravalla. Koulutukseltani olen muinaisen Lähi-idän tutkimuksen dosentti ja tutkin työkseni niitä yhteiskuntia, jotka kukoistivat Mesopotamiassa yli 2000 vuotta sitten. Vapaa-ajallani harrastan luonnonsuojelua, kaikenlaista ulkoliikuntaa ja kulttuuria eri muodoissaan.
Keravan kaupunginvaltuustoon numerolla 106
